Parikkalan Valo Oy  |  Vikapäivystys (24h): 05 43901  |  Sähkökatkot  |  Yhteystiedot

Reunametsien hoito

Olet täällä

Etusivu / Sähkönsiirto / Reunametsien hoito

Sähkökatkoista suurin osa johtuu johtoalueen reunapuiden tai oksien aiheuttamista häiriöistä. Linjojen pohjavesakko raivataan viiden vuoden välein ja reunapuiden koneellinen oksiminen joko helikopterilla tai metsäkoneella tehdään n. 10 – 15 vuoden välein. Mutta puiden aiheuttamia vikoja tulee silti aika ajoin. Mikä keinoksi?

Vikojen ehkäisy

Johtoalueen leveys 20kV:n johdolla on kymmenen metriä. Eli vapaa ilmatila puiden ja johdon välillä on viisi metriä johdon molemmin puolin. Näin ollen tuulen tai lumikuorman kallistamat tai lahot puut kaatuessaan yltävät hyvin johdolle, vaikka johtoalueen raivaus olisi tehty kuinka huolellisesti tahansa. Johtoalueen leventäminen niin paljon, että puut eivät yltäisi langoille, ei ole mielekästä maanomistajan eikä myöskään sähkönkäyttäjän kannalta. Sähkönhinta väistämättä nousisi suurempien johtoaluekorvauksien takia. Leveämmät johtokadut eivät olisi myöskään maisemassa kauniita.

Muita häiriöiden ehkäisykeinoja ovat päällystettyjen johtojen ja kaapeleiden käyttäminen sekä linjojen sijoittaminen tien varteen. Kaikkien olemassa olevien johtojen muuttaminen eristetyksi on kuitenkin niin hidas ja kallis operaatio, että se ei todennäköisesti paranna tilannetta vielä parin vuosikymmenenkään aikana. Linjan sijoittaminen tien varteen vähentää oleellisesti riskiä puun kaatumisesta linjalle. Kaikkia linjoja ei kuitenkaan ole mahdollista sijoittaa tien varteen ja toinen puoli linjasta on joka tapauksessa metsän reunassa.

Ratkaisuna reunametsän hoito

Sähköjohdon reunametsän oikealla hoidolla voitaisiin suhteellisen nopeasti vähentää puuston aiheuttamia jakeluhäiriöitä. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio on tehnyt selvitystä asiasta. Tutkimuksen mukaan sähkölinjan varren metsikköön jää lähes poikkeuksetta muutaman metrin levyinen vyöhyke, jota ei ole hoidettu normaalien hakkuutöiden yhteydessä. Jos linjan varressa kasvavaa puustoa ei harvenneta, niin puista tulee riukumaisia ja heikkovartisia. Tällaiset puut taipuvat helposti linjalle lumikuorman alla. Toisaalta ylitiheä metsä ei myöskään tuota metsänomistajalle hyvää myyntipuuta. Tiheässä kasvavan puun lehvästö kurottautuu luonnostaan valoon päin, siis sähkölinjan suuntaan. Linjalle yltävien puiden kaatamiseen kannattaa pyytää Parikkalan Valolta kaatoapua. Linjalle kaatunut puu aiheuttaa kaatajalle turvallisuusriskin ja lisäksi kalliin sähkökatkoksen sekä korjauksen.

Reunametsän hoito

Erikoisharvennuksessa suositaan havupuita aina kun mahdollista. Harvennuksessa puuston tiheys jätetään pienemmäksi kuin normaalisti. Lehtimetsä harvennetaan normaalia aikaisemmin. Näillä toimenpiteillä saadaan puustolle enemmän kasvutilaa, joten puusto järeytyy nopeammin. Kun linjan varressa oleva puusto harvennetaan jo kasvuvaiheessa riittävän voimakkaasti, puut saavat myös riittävästi valoa ja kasvavat normaalirunkoisiksi. Tällöin korjuukypsän puuston kaataminen linjan varrelta ei ole erityisen vaikeaa.

Puulajivalinnalla on myös vaikutusta. Havupuita olisi syytä suosia lehtipuiden sijasta metsänuudistamisen, taimikonhoidon ja harvennuksen yhteydessä linjan varteen jääväksi puustoksi. Lumivaurioita voidaan vähentää suosimalla linjan varren puulajina kuusta. Kuusi on kuitenkin vanhana myrskytuhoille alttiimpi kuin mänty, joten kuusen uudistaminen on syytä tehdä varhain.

Normaalia voimakkaampi harvennus aiheuttaa metsänomistajalle jonkin verran kasvutappiota, mutta kun vertailukohteena on huonosti hoidettu tai hoitamaton reunapuusto, niin erikoisharvennetun puuston tuotto on jopa parempi. Sähkökatkot ovat harmi myös metsänomistajalle, joten yhteisestä edusta on kysymys.