]]>Kokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 14 §:n mukaiset varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat.
Tilinpäätösasiakirjat ovat viikon ajan ennen kokousta yllämainitussa paikassa osakkeenomistajien nähtävillä ja he saavat pyynnöstä jäljennöksiä ko. asiakirjoista.
Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen on ilmoittauduttava viimeistään viisi päivää ennen kokousta.
Valtakirjasta tai muusta valtuutuksesta pyydetään ilmoittamaan ilmoittautumisen yhteydessä ja toimittamaan ne alkuperäisinä yhtiölle ennen ilmoittautumisajan päättymistä.
Ilmoittautumiset kirjallisesti osoitteella Parikkalan Valo Oy, Parikkalantie 15, 59100 Parikkala,
tai sähköpostitse: auli.soikkeli@pavo.fi tai puhelimitse numeroon (05) 43901.
Parikkalassa 08.05.2012
Hallitus
]]>Parikkalan Valo Oy:n tulos vuodelta 2011 muodostui kohtalaisen hyväksi. Liikevaihto oli 8,7 milj. euroa, jossa kasvua edellisvuoteen nähden oli 10 prosenttia. Liikevoitto oli 1.292.885,42 euroa ja tilikauden voitto 571.208,88 euroa. Vuodelle 2011 asetetut tavoitteet toteutuivat sekä taloudellisesti että toiminnallisesti. Hyvän tuloksen perusteella yhtiön hallitus on tehnyt esityksen yhtiökokoukselle osingonjaosta. Ehdotuksen mukaan A-sarjan osakkeelle maksetaan osinkoa 1,20 euroa/osake ja S-sarjan osakkeelle 0.80 euroa /osake. Ero osakesarjojen välillä johtuu yhtiöjärjestyksen mukaisesta A-sarjan etuoikeudesta osinkoon.
Vuoden 2011 tulos ja toiminnalliset tavoitteet onnistuivat hallituksen puheenjohtaja Ari Bergin mielestä hyvin. Tulos oli budjetin mukainen ja mikä parasta sähkönhinta oli koko vuoden ajan hyvin kilpailukykyinen. Sähkön hankinnassa ja hinnanvarmistuksissa onnistuimme erittäin hyvin. Myös Kanteleen Voima Oy:n hyvä käyttöaste vaikutti sähkön hankintahintaa alentavasti, jatkaa Berg.
Sijoitustoiminnassa vuosi oli haasteellinen ja jouduimme kirjaamaan arvonalennuksia 243.188,63 euroa. Sijoitustoiminnan nettotuotot jäivät 104.193,46 euroa tappiolle. Kokonaisinvestoinnit olivat 1,7 milj. euroa.
Hyvä tulos ja yhtiön vahva talous mahdollistavat osingonjaon vuodelta 2011, toteaa Ari Berg. Bergin mukaan hallitus on tehnyt osinkoehdotuksen osinkopolitiikan mukaisesti eli kun yhtiön tulos ja maksukyky on hyvällä tasolla, voidaan osinkoa maksaa osakkeenomistajille. Vuodelta 2011 esitämme yhtiökokoukselle A-sarjan osakkeelle 1,20 euron ja S-sarjan osakkeelle 0,80 euron osinkoa.
Toimitusjohtaja Arto Tiaisen mukaan energialiiketoiminnan kannattavuus oli hyvä ja liikevoittoa kertyi 699.106,30 euroa. Liikevaihto oli 4,2 milj. euroa ja siinä laskua edellisvuoteen nähden oli 7,6 prosenttia. Myynnin lasku johtui loppuvuoden ennätyslämpimistä säätiloista. Sähkön hankintakustannukset alenivat yli 11 prosenttia edellisvuodesta ja sähkön toimitustuotteiden hinnat olivat maamme keskihintaa edullisempia, toteaa tj. Tiainen.
Verkkopalvelun liikevaihto oli 4,5 milj. euroa, jossa kasvua oli 33,9 prosenttia ja liikevoitto oli 531.766,48 euroa. Liikevaihdon voimakas kasvu johtui Asta ja Veera myrskyistä vuonna 2010, jolloin liikevaihtoa alensivat n. 1,0 milj. euron vakiokorvaukset. Verkostoon investoitiin 1,0 milj. euroa ja etäluettaviin mittareihin 0,5 milj. euroa.
Hallituksen tavoitteena on edelleen pitää huolta yhtiön vakavaraisuudesta, toteaa hallituksen puheenjohtaja Ari Berg. Yhtiön toiminta vaatii rahoitusvaroja toimialan riskienhallintaan sekä tuleviin investointeihin. Energiatoimiala on hyvin pääomavaltaista, joten varautuminen tuleviin investointeihin nähdään välttämättömäksi.
Vuoden 2010 ja 2011 sähköyhtiöitä kohdanneiden myrskyjen johdosta työ- ja elinkeinoministeriö on valmistelemassa ohjeita ja lakimuutoksia, joilla sähkön toimitusvarmuutta parannetaan ja myrskyjen aiheuttamien sähkökatkojen vaikutusta lievitetään.
Bergin mukaan ministeriön julkaisemat vaatimukset toteutuessa lisäisi investointeja merkittävästi maaseutuyhtiöissä ja verkkopalvelun hintaerot maaseudun ja kaupunkien välillä tulisivat kasvamaan. Eriarvoisuus maaseudun, kaupunkien ja verkkoyhtiöiden välillä edelleen lisääntyy. Maaseudun asukkaiden ja yritysten energiakustannukset tulevat nousemaan, jatkaa Berg
Tj. Tiaisen mukaan esitetyt tavoiteaikataulut verkoston suunnittelulle ja rakentamiselle ovat epärealistiset ja erittäin kalliit. Taajamat joudutaan kaapeloimaan kokonaan ja lisäksi maaseudulla rengasverkkojen kaapeloinnin osuus kasvaa merkittävästi. Olemme laskeneet, jotta esitettyihin tavoitteisiin päästäisiin, tulisi investointien määrä yli kaksinkertaistaa nykyisestään. Tämä tulee väistämättä vaikuttamaan verkkopalvelujen hinnoitteluun merkittävästi.
Myös vakiokorvausten määrää ministeriö ehdottaa kiristettäväksi. Mielestämme korvauksia nostamalla ei edistetä verkostoinvestointeja, vaan ne tulevat vaikuttamaan yhtiöiden talouteen ja investointikykyyn. Ministeriön ehdotuksessa ei ole otettu huomioon yritysten erilaisuutta ja toimintaympäristöä. Tasapuolisuuden nimissä myös toimintaympäristö ja olosuhteet tulisi huomioida, toteaa tj. Tiainen. Paikallisvoima ry:n ja Energiateollisuus ry:n kautta pyrimme vaikuttamaan lainsäädännän kehitykseen siten, että muutoksissa otetaan paremmin huomioon tasapuolisuus ja yritysten toimintaympäristö.
Tj.Tiaisen mukaan sähköverkkoon investoinnit tulevat kasvamaan tulevaisuudessa. Tavoitteena on edelleen käyttövarmuuden ja luotettavuuden parantaminen. Pääpaino tulee olemaan kaapeloinnin lisääminen sekä keski- ja pienjänniteverkoissa. Kaapeloinnin avulla toimitusvarmuus tulee edelleen paranemaan. Nykyisellään yhtiön pienjänniteverkon kaapelointiaste on varsin korkea yli 45 prosenttia. Haasteena on keskijänniteverkon uudistaminen. Verkkoinvestointien määrä on tällä hetkellä 1,0 – 1,5 milj. euroa. Jos ministeriön ehdottamat vaatimukset tulevat voimaan, joudutaan investointeja lisäämään n. 1,0 milj. euroa. Etäluentaan investoitiin vuonna 2011 noin 0,5 milj. euroa ja kahden seuraavan vuoden aikana investointitaso on samaa luokkaa.
Vakaan sähkönhinnan varmistamiseksi ja omavaraisuuden nostamiseksi investoimme strategiamme mukaisesti myös voimantuotantoon. Kaakon Energia Oy:n omistusosuuden kautta olemme mukana Fennovoima Oy:n ydinvoimahankkeessa. Lisäksi panostamme uusiutuvaan energiaan ja olemme mukana SV Vesivoima Oy:ssä, joka omistaa pienvesivoimaa Norjassa. Myös tuulivoimala hankkeissa olemme vahvasti mukana.
Kanteleen Voima Oy:ssä on lisätty uusiutuvien polttoaineiden määrää ja tavoitteena on saada niiden osuus nousemaan 30 prosenttiin, kertoo Tiainen
Yhtiö hyödyntää paikallista elinkeinoelämää monella tavoin, toteaa hallituksen puheenjohtaja Ari Berg. Haluamme edelleen kehittää sitä paikallista, asiakasomisteista energiapalvelua. Yhtiö käyttää pääosan tuotoistaan alueensa sähköverkon investointeihin ja kunnossapitoon. Asiakkaat, jotka käyttävät palvelujamme, ovat vahvistamassa alueemme elinvoimaa ja kehittymistä. Pyrimme sähkön myyntihinnassa kilpailukykyiseen hinnoitteluun ja tarjoamme asiakkaillemme tuttua, läheistä palvelua. Yhtiö ja sen työntekijät käyttävät paikallisia palveluita ja vaikuttavat omalta osaltaan kuntien verotuloihin. Bergin mukaan kaikkiaan yhtiön vaikutusta seutukunnan talouselämälle on vaikea arvioida, mutta varovasti laskettuna välilliset ja välittömät vaikutukset ovat noin kahden miljoonan euron luokkaa vuodessa.
]]>Jos osakkeenomistaja on epävarma lomakkeen täyttämisestä, niin pyydämme täyttämään lomake siltä osin kuin hänellä on tietoja, niin otamme tarvittaessa yhteyttä puutteellisten tietojen osalta.
Jos osakkeensaajia on useita, perustietolomakkeen liitteeksi voi laittaa myös erillisen dokumentin osakeomistuksesta tai siitä miten mahdollinen osinko maksetaan. Muitakin asiaa selventäviä dokumentteja voi liittää mukaan, jos osakkeenomistaja katsoo sen tarpeelliseksi.
Jos osakeomistuksessanne on tapahtunut muutoksia, pyydämme Teitä ilmoittamaan tästäkin asiasta oheisella lomakkeella. Osakekirjat ovat arvopapereita, joten säilytäthän niitä hyvässä tallessa.
Jos asutte ulkomailla, niin pyydämme ottamaan meihin suoraan yhteyttä.
Pyydämme ottamaan lomakkeella kantaa myös siihen miten osinko maksetaan mahdollisessa osingonjakotilanteessa.
Pyydämme palauttamaan lomakkeen heti, kuitenkin viimeistään 26.3.2012 mennessä.
Muistattehan laittaa palautuslomakkeeseen myös puhelinnumeronne mahdollista yhteydenottoamme varten.
Tietojanne tullaan käyttämään vain Parikkalan Valo Oy:n osakerekisteriin. Mikäli emme saa tarvittavia tietoja emme pysty käsittelemään mahdollista osingonjakoa osaltanne.
Jos ette ole saaneet kyselylomaketta niin ottakaa yhteyttä Auli Soikkeliin.
Lisätietoja voitte kysyä myös Auli Soikkelilta, puh. 05-4390 205 tai sähköpostitse auli.soikkeli@pavo.fi
PARIKKALAN VALO OY
Arto Tiainen
toimitusjohtaja
Valtakunnallista energiansäästöviikkoa vietettiin jälleen lokakuun toisella viikolla. Mukana oli kaikkiaan 467 yritystä ja yhteisöä eri puolilla Suomea. Niin myös Parikkalan seutukunnalla mm. kouluissa ja päiväkodeissa vietettiin energiansäästöviikkoa ja mietittiin keinoja säästää energiaa ja sitä kautta ilmastoa ja ympäristön kuormitusta.
Pekka Suomalainen ja Anssi Rita kertoivat verkostotöissä käytettävistä koneista ja laitteista.
Energiansäästöviikolla jokaisella päivällä oli oma teemansa, maanantaina teemana oli rakennusten lämmitys, tiistaina liikkuminen ja liikenne, keskiviikkona materiaalitehokkuus, torstaina hankinnat, perjantaina sähkönkäyttö ja viikonlopun teemana oli vedenkäyttö.
Suomessa yritykset ja yhteisöt ovat tehneet vapaaehtoisuuteen perustuvia energiatehokkuussopimuksia eri toiminta-alueille. Nykyiset energiatehokkuussopimukset ovat voimassa vuoteen 2016 saakka ja ne kattavat elinkeinoelämän (teollisuus, energia-ala, palveluala), kiinteistöalan, kunta-alan, öljyalan, tavara- ja joukkoliikenteen sekä maatalouden.
Parikkalan Valo Oy on mukana elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksessa, jossa tavoitteet on jaettu asiakkaiden energianloppukäytön tehostamiseen ja oman energiankäytön tehostamiseen.
Parikkalan kunta taas on mukana ” Kohti hiilineutraalia kuntaa” -hankkeessa (HINKU), jossa on sitouduttu 80 % päästövähennykseen vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2007 tasoon.
Energiansäästöviikolla yhtenä energiatehokkuussopimuksen toimenpiteenä Parikkalan Valo toimitti koulujen ala-asteiden tokaluokille opettajien ja oppilaiden opetuspaketit kodin ja koulun energiankäytöstä. Vastaavasti Parikkalan, Rautjärven ja Punkaharjun päiväkoteihin toimitettiin esikoululaisille soveltuvat oppaat energiansäästöstä harjoitusvihkoineen. Kouluissa ja päiväkodeissa on säästöviikolla opettajien johdolla mietitty keinoja energian, ilmaston ja ympäristön säästämiseksi.
Energiansäästöviikolla vierailivat Parikkalan Valolla tiistaina Särkisalmen koulun oppilaat opettajineen ja keskiviikkona Saaren koulun oppilaat opettajineen. Oppilaat ja opettajat halusivat tutustua energiansäästöön liittyviin asioihin, sähköverkon kunnossapitojärjestelmään ja verkostoasentajien työkoneisiin ja laitteisiin.
Hehkulamput siirtyvät historiaan parhaillaan koko EU:n alueella kun Komission asetuksen EY 244/2009 vaatimuksesta yleisimmät 60 W hehkulamppujen myynti on juuri päättynyt. Loputkin hehkulamput poistuvat myynnistä ensi vuoden aikana.Tavoitteena on energiansäästö valaistuksessa koko Euroopan alueella.
Hehkulamppujen tilalle on valittavissa energiatehokkaita vaihtoehtoja, energiansäästölamput ns. pienoisloistelamput, halogeenilamput ja uusimpina vaihtoehtoina led-lamput. Lamppujen valinnassa on huomioitava mm. seuraavat seikat: lampun kanta (E—G), teho (W), valomäärä (lumen), värilämpötila (kelvin K) , himmennettävyys, pakkasenkestävyys ja polttoikä.
Lisätietoa lamppujen valintaan löytyy osoitteesta:
http:/www.lampputieto.fi.
]]>
Paikallisvoima ry
Pienet energiayhtiöt huolissaan energiamarkkinoiden kehityssuunnasta - Paikallisvoima ry perustettu
Pohjoismaisten ministerien toimeksiannosta pohjoismaiset regulaattorit ovat valmistelemassa yhteispohjoismaisia sähkön vähittäismarkkinoita. Paikallisten ja alueellisten energiayhtiöiden näkökulmasta kehityksen suunta on kuitenkin väärä: suunnitellulla vähittäismarkkinamallilla ei pystytä saavuttamaan tehokkaampaa kilpailua tai parempaa asiakaspalvelua. Samalla energiamarkkinoiden kehitys vaarantaa nykyisen vähittäismarkkinamallin edut. Pienet energiayhtiöt näkevät myös kotimaisten polttoaineiden aseman olevan uhattuna.
Muun muassa näiden ongelmien esiin tuomiseksi energiakeskusteluun on perustettu Paikallisvoima ry. Paikallisvoima on 36 paikallisen ja alueellisen energiayhtiön yhteenliittymä, mikä vastaa yli kolmasosaa toimialasta. Paikallisvoiman jäsenyhtiöillä on yhteensä puoli miljoonaa asiakasta ja ne työllistävät suoraan yli 1400 henkilöä.
- Haluamme muistuttaa päätöksentekijöitä siitä, että kaikilla energiaratkaisuilla on myös paikallinen merkitys. Tällä hetkellä pienten yhtiöiden näkökulma ei kuulu keskustelussa riittävästi. Paikallisilla energiayhtiöillä on merkittävä rooli alueellisina investoijina ja suomalaisen hyvinvoinnin luojina, toteaa Paikallisvoiman puheenjohtaja Juha Lindholm Vatajankosken Sähköstä.
Paikallisvoiman jäsenet ovat myös Energiateollisuus ry:n jäseniä. Paikallisvoima tulee toimimaan tiiviissä yhteistyössä Energiateollisuus ry:n kanssa yhteisten energia-alan tavoitteiden edistämiseksi. Lisäksi Paikallisvoima ry tekee pohjoismaista yhteistyötä eri vaikuttajatahojen sekä yli 70 ruotsalaisen energiayhtiön kanssa kehittääkseen sähkön vähittäismarkkinoita asiakkaiden kannalta oikeaan suuntaan.
Lisätietoja:
Juha Lindholm, puheenjohtaja
puh. +358 44 578 2522
Akke Kuusela, hallituksen jäsen
puh. +358 40 715 4440
Paikallisvoiman jäsenyritykset
http://www.paikallisvoima.fi/fi/jasenet/
Parikkalan Valo Oy:n nurkanvaltaukseen liittyen kunnanjohtajat ovat hallintoneuvoston jäseninä esteellisiä osallistumaan asiassa kuntiensa valmisteluun ja päätöksentekoon, koska kuntien päätöksillä voi olla vaikutusta yhtiön asemaan ja toimintaan.
Katsomme, että kuntalaisten edun valvominen ja paikallisen yritystoiminnan edistäminen edellyttää asiassa toimintakykyistä kunnan johtoa.
Kunnanjohtajan roolissa on mahdollista paremmin puolustaa kunnan ja kuntalaisten etua kuin hallintoneuvoston rivijäsenenä, kun yhtiön osakkeenomistajat lopulta päättävät suhtautumisesta kuntalaisten kannalta vihamieliseen nurkanvaltaukseen.
Sami Sulkko Harri Anttila
kunnanjohtaja kunnanjohtaja
Punkaharjun kunta Rautjärven kunta
puh. 044 417 5401 puh.0400 559 034
Valtausyritys lisää osaltaan henkilöstön työmäärää ja vaikuttaa työhyvinvointiin kielteisesti.
Olli Mattila ylempien toimihenkilöiden edustaja
Ritva Reinikainen luottamusmies, taloushallinto
Helena Hämäläinen luottamusmies, tuotanto
Anssi Rita luottamusmies, työntekijät
Parikkalan Valo Oy:n omistajia edustava hallintoneuvosto käsitteli kokouksessaan 29.08.2011 pienomistajaryhmän lähettämää kirjettä osakkeenomistajille. Kirjeen tarkoituksena on kerätä myyntivaltakirjoja ja lopullisena tavoitteena on omistuksen keskittäminen, yhtiön toiminnan lopettaminen.
Parikkalan Valo Oy:n hallintoneuvosto hallituksen tavoin sanoutui yksimielisesti irti kirjeen mukaisista tavoitteista. Hallintoneuvosto toteaa, että Parikkalan Valo Oy on 75 vuoden ajan ollut kehittämässä alueen hyvinvointia. Alun perin asiakkaiden omistama yhtiö on paikallisella läheisellä palvelulla tullut asiakkaille tutuksi. Sähkönhinta on ollut hyvin kilpailukykyinen. Vuosittain on verkostoon tehty mittavat investoinnit toimitusvarmuuden ja laadun parantamiseksi. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä Parikkalan Valo Oy:n palveluihin. Yhtiön substanssiarvo on noussut vuosittain ja myös osakkeen markkinahinta on moninkertaistunut kymmenessä vuodessa. Tuotot käytetään pääosin asiakkaiden hyödyksi alueen sähköverkon investointeihin ja kunnossapitoon.
Nykyisellään Parikkalan Valo Oy hyödyntää monin tavoin elinkeinoelämää. Yhtiö ja sen työntekijät käyttävät paikallisia palveluita ja vaikuttavat omalta osaltaan kuntien verotuloihin. Kaikkiaan yhtiön vaikutus alueen talouselämälle on n. 2 milj. euroa vuodessa.
Osakkeenomistus perustui liittymismaksuja vastaan saatuihin osakkeisiin, joten yhtiön asiakkaat alun perin omistivat yhtiön. Viime vuosina sijoittajien mielenkiinto yhtiön osakkeisiin on kasvanut. Heistä on tullut pienomistajaryhmä, joka haluaisi sijoitukselleen osinkotuoton. Kuitenkin enemmistö omistajista on ollut pääosin tyytyväisiä edulliseen sähkönhintaan ja muuhun yhtiön tuottamaan lisäarvoon.
Pienryhmä on ajanut myös voimakkaasti osakasalennuksen poistamista ja arvostelee kanta-asiakasalennuksen merkitystä.
Nyt pienomistajaryhmän tavoitteena on saada valtakirjoja yhtiön osakkeiden myyntiin ja yhtiökokousedustukseen. Kyseessä on selkeä vihamielinen valtausyritys. Hallintoneuvosto kehottaakin omistajia harkitsemaan vakavasti antavatko valtakirjan osakkeiden myyntiin. Mahdollisesta osakkeiden ostajasta ei ainakaan pienryhmä ole antanut tietoa. Jokainen osakkeenmyyjä haluaisi tietää, onko ostaja mahdollisesti kotimainen vai ulkomainen sijoittaja tai mahdollisesti jokin suurempi energiayhtiö. Kaupan toteutuminen saattaa peruuntua tai siirtyä hyvinkin pitkälle. Ostaja haluaa varmistaa osakehankintaan liittyvän yhtiön suostumuksen. Lisäksi osakkeen myyntihinnassa ei esitteen mukaan ollut mainintaa mahdollisesta myyntivoittoveron osuudesta.
Valtakirjojen tavoitteena on päästä vaikuttamaan yhtiökokouksen päätöksiin, henkilövalintoihin ja yhtiöjärjestykseen. Valtakirjaa antaessa kannattaa varmistaa, että edustaja ajaa varmasti valtakirjan antajan vaatimia asioita.
Valtausyritys onnistuessaan tulee aiheuttamaan suurta vahinkoa yhtiölle, alueelle ja asiakkaillemme. Sähkönhinta nousee, investoinnit vähenevät ja työpaikkoja menetetään.
Hallintoneuvosto toivoo osakkeenomistajilta huolellista harkintaa. Miten toimialueen elinvoimaisuutta pidetään yllä, varmistetaan myönteinen yritystoiminnan kehitys, palvelujen varmistaminen ja asukkaiden viihtyvyys. Näihin voi jokainen vaikuttaa omilla ratkaisuillaan.
Lisätietoja antaa hallintoneuvoston pj. Paula Neuvonen puh.0504005181, email. paula.neuvonen@hotmail.com
Hallintoneuvoston puheenjohtaja Paula Neuvonen, hallituksen puheenjohtaja Ari Berg ja toimitusjohtaja Arto Tiainen haluavat korjata pienryhmän esittelymateriaalissa olevia virheellisyyksiä ja syytöksiä.
Kuntien vallankäyttöä yhtiökokouksissa on pienryhmien osalta arvosteltu. Yhtiökokouksessa päätökset tehdään enemmistöpäätöksellä. Kaikilla osakkailla on mahdollisuus tulla vaikuttamaan yhtiökokoukseen. Vähäinen osallistuminen yhtiökokouksissa voi myös osoittaa, että osakkeenomistajat ovat tyytyväisiä yhtiökokouksissa tehtyihin päätöksiin.
Myös osingon maksusta päättää yhtiökokous vuosittain. Kunnat eivät ole päättäneet missään vaiheessa, että osinkoa ei makseta. Osingon maksuehdotuksen Parikkalan Valo Oy:n hallitus esittää vuosittain tuloksen pohjalta.
Rahojen ”makuuttamista” yhtiössä turhaan on pienryhmän taholta arvosteltu. Yhtiölle on tärkeää vahva talous. Toimialan riskit, kuten suurhäiriöt, sähkönhankinnan riskit ja tulevat investoinnit vaativat taloudellista varautumista. Näihin Parikkalan Valo Oy:ssä on varauduttu hyvin.
Hallituksen, toimitusjohtajan ja heidän lähipiirinsä osakehankintoja tuo pienryhmä voimakkaasti esille. Hallintoneuvoston mielestä on hyvä ja suositeltavaa, että hallitus, hallintoneuvosto, toimiva johto ja henkilökunta sitoutuvat yhtiöön myös omistajina. Hallinnon ja henkilökunnan viimeisen vuoden aikana rekisteröityjen osakkeiden määrä on ollut murto-osa verrattuna siihen, mitä pienryhmä lähipiireineen ja omistusyhtiön kautta on ilmoittanut rekisteröitäväksi.
Yhtiöjärjestyksen S-sarjaan kohdistuvaa suostumuslauseketta hallitus on soveltanut sovittujen perusteiden mukaisesti.
Kunnat ovat yhdessä valmistelleet kuntaholdingia, eikä toimitusjohtaja ole ollut valmistelussa mukana. Hän on antanut osakkeisiin liittyvää julkista tietoa valmistelun pohjaksi.
]]>Parikkalan Valo Oy:n osakkeenomistajat ovat saaneet kirjeen pienomistajaryhmältä, jonka tavoitteena on yhtiön omistuksen keskittäminen, yhtiön myyminen ja toiminnan lopettaminen.
Yhtiön hallitus sanoutuu irti kirjeen mukaisista tavoitteista. Hallitus on kehittänyt yhtiötä strategian mukaisesti paikallisena asiakasomisteisena yhtiönä. Tavoitteena on ollut edullinen sähkönhinta, yhtiön arvon kasvattaminen ja vahva talous. Nämä tavoitteet ovat Parikkalan Valo Oy:n osakkaat hyväksyneet lukuun ottamatta ko. pienryhmää. Sähkönmyyntihinta on tällä hetkellä energiamarkkinaviraston hintavertailussa maamme halvinta. Yhtiön tasearvo v. 2000 oli 13,5 milj. euroa ja v. 2010 se oli kasvanut 21,3 milj. euroon. Osakkeen markkinahinta v. 2000 oli noin 8 euroa ja tällä hetkellä noin 30 euroa, joten arvo on lähes nelinkertainen.
Pienryhmän tavoitteena on saada valtakirjoja yhtiön osakkeiden myyntiin ja yhtiökokouksiin. Kyseessä on selkeä valtausyritys, jonka päämääränä on Parikkalan Valo Oy:n myynti. Hallituksen mielestä tästä aiheutuisi suurta vahinkoa alueelle ja yhtiön asiakkaille. Osakkeiden myynti nostaisi merkittävästi sähkönhintaa, koska mahdollinen sijoittaja tulisi vaatimaan huomattavaa tuottoa. Lisäksi Parikkalan Valo Oy:n 30 työpaikkaa ovat uhattuna sekä yhtiön myynnillä olisi huomattava negatiivinen vaikutus seutukunnan elinkeinoelämälle.
Paikallisen 75-vuotiaan Parikkalan Valo Oy:n tulevaisuuden puolesta.
Parikkalan Valo Oy:n hallitus 24.08.11
Ari Berg Parikkala, Kinnarniemi
Matti Hämäläinen Rautjärvi, Änkilä
Jouni Heltimoinen Parikkala, Särkisalmi
Kari Pekonen Parikkala, Kirjavala
Pasi Pulkkinen Punkaharju, Vuoriniemi
Puola-ahon tilalla Parikkalan Särkisalmella on maitoa tuotettu Makkosten lehmistä vuosikymmenet. 84-vuotiaan isä Feliksin tullessa tyhjälle mäelle ensimmäiseen navettaan lehmiä mahtui 5–6 lehmää, 1978 uusittuun jo 15. Viimeisin voimainponnistus oli viime vuonna. Nyt eläinpaikkoja on 110, joista lypsylehmiä 50. Ensilypsyt niin sanotulla kalanruotoasemalla suoritettiin joulukuussa.
Maatalousyhtymä Makkonen Aki ja Seppo -nimiseksi tila muuttui 1.3.2008. Samalla puolet tilasta luovutettiin tilan omistaneen Sepon pojalle Akille.
Sepon ja Akin kanssa jutellessa selviää etteivät "kaupunkilaiset" aina tiedä millaista elämä maalla todellisuudessa on. Miksi joku rakentaa toista miljoonaa maksavan 27 x 55 -metrisen, nykyaikaisen tietokoneistetun navetan – työpaikan itselleen. Miksi juuri Parikkalan seudulla investointi ei ole ainutlaatuinen.
– Kyllähän sitä pitää lievästi hullu olla kun tällaiseen ryhtyy, naurahtaa ennen tilan töihin päätymistä muun muassa neljä vuotta rekkaa ajanut 25 -vuotias Aki. Sitä on jollain tavalla kasvanut kiinni tilaan, tuntui ettei muuta osaa tehdä. Kun veljeäni Jaria eikä siskoani Riinaa ei homma kiinnostanut, päätin jäädä isäni rinnalle.
Aki on Sepon kanssa samaa mieltä siitä, että töitä pitää paiskia kunnolla, mutta ainakin toistaiseksi palkankin on saanut. Syy miksi lähiseudulla on isoja maidon tai lihan tuottajia johtunee miesten mukaan osittain siitä, että esimerkit rohkaisevat investointeihin helpommin.
– Maidot kyllä Suomeen sopivat. Kilpailua tulee vain peltohehtaareista. Ajokilometrejä tulee väkisinkin paljon.
– Kyllähän niitä EU -ynnä muita tukiaisia tulee, mutta ei niitä turhaan anneta. Ne ovat osa tämän päivän maataloutta. Liikevaihto on suuri, mutta niin ovat myös menot. Sitäkään eivät ulkopuoliset voi ymmärtää miten ihmeellisesti esimerkiksi investointituet lasketaan yrittäjälle epäedullisesti.
Makkosilla omia ja vuokrapeltoja on 56 hehtaaria, heinää, ohraa, kauraa eli sitä mitä eläimet tarvitsevat joudutaan ostamaankin.
Sepon ja Akin kuuden maissa alkaneet aamutyöt on tehty puoli kymmenen tienoissa. Iltaisin navetassa ollaan yleensä viidestä seitsemään. Päivät menevät keväällä peltotöissä, kesällä tehdään rehua, syksyllä on puintityöt.
55-vuotias Seppo naurahtaa iän vähentävän rakennus- ynnä muuta nikkarointia.
Erik Luukkanen
ValoViesti 1/2011 s. 20-21
Pyrimme näin edistämään sähköenergian tehokasta ja säästäväistä käyttöä, joka saavutetaan tuottamalla asiakkaalle ajantasaista tietoa hänen sähkönkulutuksestaan.
Mittarin vaihto on Teille veloitukseton ja voitte jatkossa seurata sähkönkulutustanne niin laskun erittelysivulta kuin itse mittaristakin. Mittarin vaihdon jälkeen Teille tulee laskutetut arviot tasaava lasku, jonka jälkeen siirrytään lukeman mukaiseen laskutukseen. Sähkölämmitteisissä kiinteistössä lukeman mukainen laskutus tarkoittaa suurempia sähkölaskuja talvikaudella ja pienempiä kesäisin. Kaikki muut laskutukseen vaikuttavat tekijät kestävät entisellään.
Mittalaitteen vaihto on samalla myös kunnossapitotoimenpide. Käytettävästä tekniikasta riippuen mittarinne lukematieto siirtyy sähköverkon, kiinteän puhelinverkon, GSM/GPRS tai radioyhteyden taikka näiden yhdistelmien avulla Imatralla sijaitseville palvelimille, josta ne siirretään kuukausittain laskutusjärjestelmäämme.
Lisätietoja asiasta (esim. mittarinluku-ohjeen) saatte kotisivultamme tai soittamalla laskutuksen puhelinnumeroihin: (05) - 4390 206 tai (05) - 4390 204 ,sähköpostilla osoitteesta sahkolaskutus@pavo.fi tai materiaalipäällikkö Pasi Kaskiselta puh. (05) - 4390 235, pasi.kaskinen@pavo.fi.
Terveisin,
PARIKKALAN VALO OY
Arto Tiainen
toimitusjohtaja
E-laskun vastaanottajaksi pääsee tekemällä omassa verkkopankissaan e-laskusopimuksen, jonka jälkeen yleensä jo seuraava lasku on e-lasku. E-lasku on ekologinen, helppo ja turvallinen tapa huolehtia laskunmaksusta ajasta ja paikasta riippumatta.
E-laskuna verkkopankkiisi tulleen sähkölaskun tarkastat ja hyväksyt, kuten muutkin verkkopankissa maksettavat laskut, eikä sitä veloiteta tililtäsi ennen kuin olet hyväksynyt sen. Laskun tiedot, kuten viite- ja tilinumerot, ovat laskulla valmiina, joten niitä ei tarvitse enää erikseen syöttää. Lisäksi verkko-pankissa olevan linkin kautta pääset tarkastelemaan tarkemmin laskun tietoja. E-laskuna tulleet laskut myös säilyvät verkkopankissasi arkistoituna myöhempääkin tarkastelua varten. Joissakin pankeissa on myös mahdollisuus hyväksyä laskuja automaattisesti maksettavaksi euromääräistä rajausta käyttämällä.
Lisätietoja asiasta saatte internetistä osoitteesta www.e-lasku.info, omasta pankistanne tai soittamalla laskutuksemme puhelinnumeroihin (05) - 4390 206 tai (05) - 4390 204 sähköpostiosoitteemme on: sahkolaskutus@pavo.fi
Terveisin,
PARIKKALAN VALO OY
Tiina Neuvonen
asiakasneuvoja